Life outside of Tokio

Huheijaaaa... Heti alkuun pitää muuten todeta, ettei päässy peto irti, jos joku sitä nyt on kuumeisesti miettiny. Welcome partyt oli hupia, syötiin ja juotiin...mut "this is what we call in finland, normijurrit -kortti" jäi käyttämättä. Kiltisti oltii siis :)

Nyt asiaan. Eli niin kuin otsikkokin viittas, elämää on nähty sekä koettu muurahaiskeon ulkopuolellakin, toisin sanoen eka trippi on siis pulkassa. Koska tänään maanantaina oli/on national holiday täällä nipponissa, niin päätettii lähtee 9 hengen poppoolla kahen päivän reissulle haistelee elämää Kawaguchikon alueelle. Se on tässä aika suht lähellä, kattokaa kartasta! Suosittu turisti paikka, johtuen suuresta Fuji -vuorestaan sekä muutamista järvistä, ja olihan siellä muutakin. (Jos jotakuta alko nyt pahasti kutittaa siel pääs ni speksei voi nuuskii tosta, http://www.mtfuji-welcomecard.jp/english/areainfo/area13.html)

Lähettiin liikenteesee tosi aikasin sunnuntai aamuna, eli hierottii paikallisen kukon kaa unihiekat silmistä suht samoihin aikoihin. Kukko jäi hommiin ja me paineltii kohti Shinjukun asemaa, sieltä parin tunnin bussimatka, mikä muuttuki yhtäkkii neljän tunnin taipaleeks, sillä nähtävästi muillakin oli suunnitelmia pitkälle viikonlopulle. Ruuhkaa siis riitti. Onneks parin tunnin tirsat kevensi taakkaa. Hintaa edestakaselle bussireissulle tuli 3400 jenii.

Päiväohjelmaan kuului muun muassa päätöntä palloilua ympäriinsä, sekä pieni dösätrippi Lake Saikolle, jossa otettii vähän mollukkaa, sekä uitiin. Muut jatko siitä matkaa Mt. Fujille, mut allekirjoittanut, Kaisa ja Antony jäätii "rannalle".

Lake Saiko

Tylsää oli...

Loppujen lopuks meinas tulla pikku paniikki, kun piti päästä takas Kawaguchi-ko:on; muut vuorikiipeilijät oli kai vähän hukassa, ja meijän rantapummien olis pitäny maksaa bussimatkasta takasin n. 2000 jenii per lärvi, kun aluks maksettii vaa 450. No mentii sit paikallisee raflaa tiedustelee mittariauton mahdollisuutta, ja pienen kielimuurin jälkee sellanen onnistuttii saamaan. Kyyti oli hyvä ja hinnaks tuli "vaan" yhteensä 3770 paikallista rahaa. Tän jälkee otettii kaikkien muiden kamat aseman säilytyksestä mukaan ja lähettii chekkaa itteemme hostellii sisää. Meil oli siel siisti 9 hengen huone ja kaikki perusmukavuudet oli käytössä. Homma toimi hienosti siltä osin. Hintaa yöpymiselle tuli jota alle kolme tonttuu.. Ei mikää halpa, mut minkäs teet. Illal käytii viel imuroimas iltapalat paikallisessa mökkiraflas..

Aamulla lähettiin sit ysin aikoihin ihmettelee yhtä lähellä olevaa pyhättöä, ja sen miljoonaa rappusta. Sen voin kertoo et kiipeeminen kävi ihan hyvästä aamujumpasta. Sieltä vaan kaikki pullaposket kävelee kilot pois näihin rappusii..

Nää ei loppunu koskaan...

...kuten näkyy!

Tätä tultiin siis pällistelee...

Ylhäällä maisemat oli ihan hulppeat, niinku toisesta kuvasta näkyy. Ei muuta järkkäri reppuu ja takasin alaspäin! Iltapäivän ohjelma jatku ennen kotiinlähtöä vielä kilometrien kävelyllä ja paikkoja haistelemalla. Yks mainitsemisen arvojen juttu oli kun mentii jonkinsortin hissikabiinilla köysirataa pitkin ylös näköalapaikalle. Sieltä oli hyvät näköalat Fujille ja lähimaastoon.

Reissutiimi

Päivän palloilun jälkeen lähettii kolmen bussilla kohti Tokioo ja kotia. Nyt pitäis viel jaksaa pänttää japanii et huomen handlais pistarit. Yhet ollu jo ja lisää puskee päälle.. Toivottavasti selvitään kunnialla!